Ayleenilla on selkäydinvamma, ja hän pystyy kävelemään C-Brace-ortoosien avulla. Vaikeina päivinä tai pitkillä matkoilla hän käyttää pyörätuolia. Hän nauttii snorkkelisukellusretkistä, sillä painottomuuden tunne saa hänet unohtamaan esteet ja tuntemaan itsensä todella vapaaksi. Matkustaminen on hänelle intohimo, mutta se tuo usein mukanaan ylimääräisiä huolia: lentokentille on soitettava ja annettava tietoja pyörätuolista ja lennon jälkeen saa todeta pyörätuolin naarmuuntuneen tai vaurioituneen tai on luotettava rautatieasemien avustamispalveluihin, jotka voivat olla myöhässä tai jotka perutaan viime hetkellä. Näistä haasteista huolimatta Ayleen on keksinyt keinoja, joilla matkustaminen on mahdollista, ja hän lisää ihmisten tietoisuutta sosiaalisen median avulla. Näin hän auttaa muita tuntemaan itsensä nähdyiksi ja vähemmän yksinäisiksi.

Zainab on ympäri maailmaa matkustava malli, TV-persoona ja liikenainen, joka liikkuu itsevarmasti jalkaproteesinsa kanssa. Matkustaminen ei silti ole aina helppoa. Hän tietää, miten turhauttavalta tuntuu, kun kohdellaan turvallisuusriskinä – huolellisesti suoritettuja ruumiintarkastuksia ja proteesijalan irrotuspyyntöjä. Porttien tai raiteiden vaihtuminen viime hetkellä vie ylimääräistä energiaa, vaikka se jääkin muilta usein huomaamatta. Zainab on ylpeä kulkemastaan matkasta, joten hän valitsee vaatteita, jotka tuovat hänen proteesinsa näkyviin sen sijaan, että piilottelisi sitä. Hän on sopeutunut, mutta toivoo, että ihmiset olisivat tietoisempia ja myötätuntoisempia.

Davide on paralympialaisissa kilpaileva urheilija, jolla on kokemusta omien rajojen uhmaamisesta niin kilparadalla kuin sen ulkopuolellakin. Hänellä on käsi- ja jalkaproteesit, joten hän tuntee hyvin matkustamiseen liittyvän epävarmuuden – koko ajan joutuu murehtimaan sitä, meneekö kaikki hyvin, olipa kyse sitten turvallisuustarkastuksista tai rikkinäisistä hisseistä. Jokapäiväinen teknologia, kuten kosketusnäytöt ja automatisoidut lähtöselvitykset, voi aiheuttaa odottamattomia ongelmia ja tehdä yksinkertaisista tehtävistä uuvuttavia koettelemuksia. Se, mikä jollekulle on vain pieni harminaihe, voi Davidelle merkitä ylimääräisiä juoksukierroksia kilparadalla.

Tiesitkö, että pelkästään Yhdysvalloissa yli 12 000 pyörätuolia vuodessa katoaa tai hajoaa lentomatkan aikana? Monille ihmisille, jotka matkustavat vamman kanssa, rikkinäinen pyörätuoli ei merkitse vain lisähankaluuksia – se voi tarkoittaa sitä, että koko matka on peruttava – tai jopa lentoasemalla vietettyä yötä.

National Disability Authority -organisaation toteuttamassa tutkimuksessa selvisi, että jopa 50 % hotellihuoneista, joiden väitetään olevan saavutettavia, eivät täytä edes perustason saavutettavuuskriteereitä, jolloin vammaiset matkustajat joutuvat haastaviin tilanteisiin.

Paperityö – olipa kyse sitten matkustusavun hakemisesta, pyörätuolin kuljetuksen järjestämisestä tai proteesia koskevien yksityiskohtaisten tietojen hankkimisesta mukaan matkalle – aiheuttaa stressiä ja viivästyksiä vammaisille matkustajille. Hidas tai epäluotettava tuki lentokentillä, juna-asemilla ja hotelleissa muuttaa yksinkertaisen reissun turhauttavaksi koettelemukseksi.

Olipa kyse sitten takseista, kyytipalveluista tai joukkoliikenteestä vammaiset matkustajat joutuvat usein odottamaan pitkiä aikoja – tai palvelua ei ole lainkaan saatavilla. Saavutettavia ajoneuvoja on rajallisesti ja jotkut kuljettajat voivat jopa perua kyydin ja jättää matkustajan oman onnensa nojaan, kun he näkevät, että matkustajalla on pyörätuoli tai erityisiä tarpeita.

Luontoretkiä, rantoja, vaellusreittejä ja veneretkiä on harvoin mukautettu ihmisille, joilla on liikkumiseen liittyviä rajoituksia. Tämän takia monet matkailijat eivät pääse nauttimaan luontokohteista – etenkin jos maastoa, apuvälineiden puuttumista tai turvallisuusnäkökohtia ei ole otettu huomioon.